WWW-lähteisiin viittaaminen tutkielmatekstissä

Yleistä

Viime vuosina on syntynyt tarve viitata WWW:ssä saatavilla oleviin tietolähteisiin myös tieteellisessä tekstissä. Tämä muistio sisältää lähinnä tietojenkäsittelytieteen LuK- ja pro gradu
-tutkielmia silmälläpitäen muutamia suosituksia WWW-lähteiden käytöstä.

WWW-lähteiden tarpeellisuus ja hyväksyttävyys

Perinteiset paperimuodossa  julkaistut lähteet (artikkelit, kirjat ja raportit) ovat  lähtökohtaisesti ensisijaista tieteellisen kirjoitelman lähdemateriaalia.  Ensinnäkin toimitettuihin  julkaisuihin hyväksytyt artikkelit ovat yleensä käyneet läpi muiden tutkijoiden suorittaman vertaisarvioinnin, joka lisää niiden sisällön tieteellistä luotettavuutta. Toiseksi tieteellisen työn lähdeviitteet palvelevat myös tutkimustiedon tarkistettavuutta. Sen tähden pysyvät kirjalliset lähteet ovat WWW-viittauksia suositeltavampia.  Tietoverkkoon sijoitettu materiaalihan on harvoin pysyvää, sillä sitä saatetaan milloin tahansa muuttaa tai poistaa.

On kuitenkin tilanteita, jolloin WWW-materiaaliin on perusteltua viitata myös tieteellisessä kirjoitelmassa. Ensinnäkin viittaus tietoverkossa saatavilla olevaan mutta myös perinteisesti ilmestyneeseen julkaisuun voi olla lukijalle hyödyllistä lisätietoa. (Ks. esimerkiksi [AQM97].) Toiseksi osa lähdemateriaalista voi olla saatavilla ainoastaan tietoverkossa. Tällaisia ovat tyypillisesti monien kaupallisten yritysten sivustot ja tiedotteet, jotka eivät tosin ole ensisijaista tieteellistä lähdemateriaalia. Ensisijaisia mutta ainoastaan tai varsinaisesti verkossa julkaistuja tieteellisiä lähteitä ovat muun muassa eräät tekniset spesifikaatiot (esim. [BPS98]) ja pelkästään tietoverkoissa julkaistavien verkkolehtien artikkelit (esim. [DGK99]).

Tutkielman tekijä voi arvioida tietoverkossa julkaistua aineistoa ainakin seuraavilla kriteereillä (Heinisuo & Ekholm: Elektronisen viittaamisen opas. Jyväskylän yliopisto,  1997; ei valitettavasti käsillä):
 

• Onko materiaalin kirjoittaja alan tunnettu vaikuttaja?
• Löytyykö kirjoittajan taustalta jokin tunnettu tukiorganisaatio?
• Onko tuotos käynyt läpi arviointiprosessin ennen julkaisua?
• Onko käytetty arvokkaita lähteitä ja onko niihin viitattu oikein?
• Löytyykö merkintää viimeisestä päiväyksestä?

Kannattaa muistaa, että WWW:ssä julkaisukynnys on olematon. Kielteiset vastaukset ylläoleviin kysymyksiin ovat vihjeitä siitä, että arvioitu verkkosivu voi olla tieteellisenä lähteenä roskaa. Tosin laadukastakin aineistoa löytyy. Tunnettujen tieteellisten kustantajien (esimerkiksi Springer, ACM ja Academic Press) digitaaliset kirjastot ovat korkeatasoisia ja sangen suositeltavia.
 

WWW-lähdeviitteet

Tietoverkkoon viittaavien lähdeviitteiden ilmaisemisessa pätevät samat periaatteet kuin perinteisiin lähteisiin viitattaessa: lähdeviitteessä ilmaistaan otsakkeet, kirjoittajat, toimittajat jne. Eroa on ainoastaan verkko-osoitteen ja sen voimassaoloajankohdan ilmaisemisessa. Mikäli lähde on julkaistu ainoastaan verkossa, voidaan web-osoitetta (URL) käyttää vastaavasti kuin perinteisen julkaisun paikannusinformaatiota (lehden ja se numeron julkaisutiedot jne.) (esim. [DGK99] ja [WWW00]).

Mikäli lähde on saatavissa myös perinteisenä julkaisuna, WWW-osoitetta voi käyttää sen paikannettavuutta parantavana lisätietona (esim. [AQM97]). Selkeyden takia voi olla tarpeen käyttää sen tapaisia ilmaisuja kuin "Saatavilla myös WWW-osoitteesta http://...". Ehdotan kuitenkin tietoverkkoon viittaavalle lisäinformaatiolle kevyempää mutta mielestäni kohtuullisen selkeää syntaksia, jossa osoite ilmaistaan muiden viitetietojen jäljessä ja osoitteen voimassaolon tarkistuspäivämäärä sen perässä (suluissa): "Myös http://... (12.1.2000)."; Lähdeluettelossa on WWW-viittausten yhteydessä aina syytä ilmaista päivämäärä, jolloin linkin voimassaolo ja lähteen sisältö on tarkastettu (esim. [WWW00]).

Esimerkkilähteitä